Uutiset

Aiheesta aiheiksi

Mikä lienee yleisin näkemys ristikoiden perushabituksesta? Vasemmassa yläkulmassa valokuva tai piirros, josta tulee jotain enemmän tai vähemmän ilmeistä? Ei siinä mitään vikaa, mutta muutakin tarvitaan.

Jo pitkään on yleisenä ollut tapa, jossa pääkuva rakennetaan vitsin tai sanaleikin pohjalta. Jälkimmäisestä esimerkki: pääkuvassa on vaikka suutari työssä purkamassa kenkää ja vastauksiksi saadaan kannanotto ja koronkiskonta.

150908uutisristikkoSanaris Oy:ssä meillä on haasteena seurata aikaa vuodenaikojen, vuosien ja niihin liittyvien odotettujen ja odottamattomien tapahtumien pohjalta ja ottaa niistä ristikoiden aiheita. Ehkä parhaiten tämä näkyy merkkihenkilöihin ja tärkeisiin tapahtumiin keskittyvissä ristikoissa. Etenkin Ilta-Sanomien Histis-ristikoissa olemme noin 11 vuoden ajan yli 550 ristikossa käsitelleet mm. syntymäpäivien ja poismenojen yhteydessä henkilöiden uria. Viime tiistaina IS:n Uutisristikko oli vastikään kuolleen Simo Salmisen muistoristikko (julkaisemme sen lokakuussa 2015 tällä sivustolla kuukauden erikoisena). Vuonna 2015 on useammankin ristikon aiheena ollut Jean Sibelius, vietetäänhän hänen juhlavuottaan (150 vuotta syntymästä). Monia näistä ristikoista voi myös kutsua teemaristikoiksi. Haastamme laatijat laajemminkin suunnittelemaan ristikoita, joissa käsitellään tällaisia tärkeitä aiheita!

Erikseen kannattaa yrityksemme tuotannosta mainita kaikenlaisiin lehtiin varta vasten räätälöidyt ristikot. Monet meiltä ristikoita tilaavat osaavat antaa hyvät puitteet, joiden pohjalta on mukava tehdä kyseisiin tarpeisiin täysipainoinen ristikko. Räätälöity ristikko istuu hyvin mm. asiakas- ja henkilöstölehtiin. Sanomalehdissä pyrimme tietenkin painottamaan paikallisia aiheita.

Puoli vuosisataa on pitkä aika!

Pekka Joutsi katsoo, kun Erkki A. Jauhiainen hilaa lippua salkoon hänen kunniakseen.

Pekka Joutsi katsoo, kun Erkki A. Jauhiainen hilaa lippua salkoon hänen kunniakseen.


Suomalainen kuvaristikko täytti tänä vuonna 60 vuotta. Viisi kuudesosaa tuosta ajasta on alalla vaikuttanut porilainen Pekka Joutsi.

Pekalle täytenä yllätyksenä tuli elokuun 1. päivänä se hetki, jolloin Sanaristikkoseura Sanaseppojen kesäpäivän aurinkoisena aamuna nostettiin lippu salkoon hänen kunniakseen. Sanasepot julisti päivän Suomalaisen ristikon päiväksi, Pekka Joutsin päiväksi.

Pekka ei pitkän uransa aikana ole juuri saanut negatiivista palautetta. Sekä kollegojen että ratkojien keskuudessa hänen arvostuksensa on ollut eittämätön kaikki nämä vuosikymmenet. Myös ristikoiden julkaisijat arvostavat sitä, että Pekan virheet vuosikymmenten aikana voi melkein laskea sirkkelisahurin sormilla.

Pekka Joutsi on laatinut Suomen Kuvalehteen ristikoita melkein koko uransa ajan. Avustussuhde ei katkennut edes 1.11.1989 eli hänen 40-vuotispäivänään, kun palstan kokoamisvastuu siirtyi Sanaris Oy:lle. Tärkeä yhteistyökuvio Sanaris Oy:n kanssa ovat myös ristikonratkonnan SM-kisat, jonka laatijatiimissä Pekka on ollut mukana alusta eli vuodesta 1993 alkaen.

Lipunnosto numero 2. Lipun ostokin on tosiasia, mutta Sanaseppojen kesäpäivien takia paikallaolo rajoittui yhteen kolmesta kisapäivästä.

Lipunnosto numero 2. Lipun ostokin on tosiasia, mutta Sanaseppojen kesäpäivien takia paikallaolo rajoittui yhteen kolmesta kisapäivästä.

Aiheesta lisää sanaristikot.netin tuoreessa artikkelissa. Julkaisemme myös siellä kuukauden yllätyksenä Pekan ristikon vuodelta 1975 ja täällä Sanaris Oy:n sivustolla juuri nyt ajankohtaisen teemaristikon vuodelta 1984.

Erkki Vuokila

Historian lehtien havinaa

Ristikoiden harrastajat tietävät, millaisia ristikot ovat nykypäivänä, mutta harva tietää tai elävästi muistaa, millaisia ristikoita julkaistiin 70-, 80- tai 90-luvuilla.

Lehdet havisivat tuolloin, mutta nyt aukeavat tiedostot tai sivut, joilla vanhoja ristikoita voi ratkoa omalla päätteellään, myös mobiililaitteilla.

Olemme Sanaris Oy:ssä ilman suurta hypetystä julkaisseet vanhoja ristikoita eri nettisaiteillamme.

Täällä sanaris.fissä on kuukauden erikoisena nähty myös viime vuosituhannen erikoisuuksia. Valikoima-osastosta löytyy jo yli 20 kuukauden erikoista.

Osoitteessa pelikaaniristikot.fi julkaistaan kaikista 20 vuotta sitten julkaistuista lehdistä yhdet makupalat. Tätä on nyt tehty jo kahden vuoden ajan.

Yllä mainitut tehtävät voi printata ratkottaviksi. Osoitteessa sanaristikot.net kaikki ristikot ovat ratkottavissa myös sähköisesti. Olemme jo muutaman kuukauden ajan julkaisseet yhden tai kaksi kuukauden yllätystä. Kuluvan kuukauden yllätykseen pääsee näppärästi etusivun palkista klikkaamalla. Vanhempia yllätyksiä voi selata mm. osastoista Vanhat vaikeat, Vanhat helpot, Piilosanahistoria ja Kryptohelmet.

Tämä toiminta jatkuu tulevaisuudessa.

Erkki Vuokila

Krypto on ehdoton kakkossuosikki

Krypto 1/1995

Kuvaristikko on suomalaisille selkeä ykkönen, sitä ei mikään ole muuttanut tai tule muuttamaan. Se on myös Sanaris Oy:n pääartikkeli. Krypto on yhtä selvä kakkonen. Erikoista tässä parissa on, että niitä ei juurikaan harrasteta muualla maailmassa, ne ovat hyvin suomalaisia ilmiöitä.

Ensimmäinen kuvaristikko julkaistiin Helsingin Sanomissa vuonna 1955. Sen laati Osmo Kaila. Maailman tai Suomen ensimmäisen krypton laatijaa tai julkaisuajankohtaa en osaa edes varmuudella sanoa. Ne ilmestyivät joihinkin lehtiin 60-luvulla. Idea oli ja on yksinkertainen, joten sitä ei tarvitse juuri selitellä. Tiettyä numeroa vastaa aina tehtävässä yksi kirjain. Vaikeimmillaan eli sokkokryptossa ratkonnan alkuun pitää päästä vain numeroiden paikkoja vertailemalla. Iisakin Julkaisuilta ilmestyi 70-luvulla Suomen ensimmäinen alan lehti, Krypto. Se oli menestys, mutta taru päättyi erikoisesti muutaman vuoden jälkeen. Semic alkoi julkaista lehteä nimeltään Krypto Ristikko. Näiden lehtien nimet olivat niin samankaltaiset, että ne menivät Rautakirjan tilityksissä sekaisin. Lopulta ne molemmat jouduttiin lopettamaan.

Meni parikymmentä vuotta, kunnes Rautakirja otti koenumeron Krypto Pelikaanista 15.5.1995. Numero oli menestys, joten syksystä 1995 lähtien on Krypto Pelikaani ilmestynyt säännöllisesti. Sittemmin on Suomeen kehkeytynyt iso kryptolehtien valikoima. Vanhin, vakain ja monipuolisin täyttää nyt 20 vuotta ja juhlanumero ilmestyy 3.6.

Yhä useammassa lehdessä on nykyisin Sanaris Oy:n krypto joka numerossa tai ristikon kanssa vaihtoehtoisena. Krypton ratkominen netissä on huomattavan hauskaa, sillä kryptorenki suorittaa rutiinityön ratkojan sijasta.

Erkki Vuokila

Ristikko SM 2015 oli taas menestys

Ristikko SM 2015:n vei sama mies kuin Piilosana SM 2014:n, Juha Neitola. Kisan tapahtumat löytyvät artikkelista osoitteessa sanaristikot.net. Tässä kerromme SM-ruljanssin taustalla olevista henkilöistä ja heidän tehtävistään.

Veikko Nurmi

Veikko Nurmi oli Sanaristikkoseura Sanasepot ry:n puheenjohtaja vuosina 1981–1990. Sen jälkeen hän alkoi ideoida valtakunnallista ratkontakisaa. Ilta-Sanomat oli pitänyt sellaiset vuosina 1974–78 ja vielä laadintakisan vuonna 1979. Sen muuten voitti eräs Veikko Nurmi. Kun ratkontakisoissa oli ollut yli 10 vuoden tauko, Veikko lähti Erkki Vuokilan kanssa IS:n puheille ja sai toimituksen ylipuhuttua järjestämään ne jälleen vuonna 1993.

Veikko laati kisan säännöt eikä niitä ole juuri tarvinnut muuttaa seuraavina vuosikymmeninä. Hän toimi ensimmäisten kisojen tuomariston puheenjohtajana, mutta jätti sitten tehtävän Antti Skytälle ja siirtyi taustahahmoksi. Veikko kuoli vuonna 2010 89-vuotiaana. Täällä on hänen muistokirjoituksensa.

Erkki Vuokila

Erkki Vuokila oli ja on IS:n ristikoista vastaavan Sanaris Oy:n vetäjä ja sanaseppoaktiivi, jonka kanssa Veikko Nurmi oli tehnyt monenlaisia ristikkoprojekteja. Yhdessä he lähtivät vetämään myös tätä kisaa Sanaseppojen osalta. Tarkoitus oli saada tunnettuutta seuralle, järjestää ratkojille mielekästä kisailua ja lisätä kiinnostusta alaan.

Erkki otti vastuun kisatehtävistä, alkukilpailun tehtävien tarkastuksen organisoinnista ja toimi lopputapahtumassa ristikkovastaavan tehtävien ohella yleismiehenä. Kuten kisaristikoissa, Erkin työ on laadinnan ohella paljon eri ihmisten töiden yhdistämistä ja lehteen menevien tehtävien tarkastusta ja korjaamista, lisäksi kaikenlaista kuten lehtien päätoimittamista ja nettisivuille kirjoittelua. Hänen laatimiensa tehtävien kokonaismäärä on sellainen, että sitä tuskin kukaan koskaan tulee lyömään. Työvuosia on tällä hetkellä takana yli 44 eikä tahti ole ainakaan laantunut.

Kisan loppuvaiheessa Erkin tehtäviin kuuluvat myös isojen finaaliristikoiden tilaaminen Restaluxilta ja tilataksin tilaaminen kisa-aamuksi. Pääosa tiimistä saapuu perinteisesti samalla taksilla, jäsenet haetaan kodeistaan yksi kerrallaan.

Erkki otti hopeaa kaikkien aikojen ensimmäisessä SM-kisassa 1974 vain 16-vuotiaana.

Pekka Joutsi

Pekka Joutsin ensimmäisestä julkaistusta ristikosta tulee tämän vuoden elokuussa kuluneeksi 50 vuotta. Hän oli itsestään selvä aisapari Erkille vuoden 1993 tiimiin. Pekka oli jo 60-luvulla monien silloisten ja tulevien laatijoiden ykkösesikuva laajoine alakulmineen ja maukkaine piirroksineen. Pekka seuraa edelleen eläkkeelläkin uusia virtauksia ja tuottaa nykypäivän kärkipään ristikoita mm. Kolmiokirjalle, Bullsille ja Sanaris Oylle.

Yhdessä Erkin kanssa Pekka suuntasi tammikuussa 1993 Kuusamon Tropiikkiin laatimaan kisatehtävät. Saman pöydän ääressä syntyivät kaikki laatimukset ja vihjeet. Parivaljakolle muistorikkaimmat sanat olivat ANGST, joka oli Pekalle tuolloin tuntematon sekä XXXXV, josta kuultiin jopa protesti.

Heikki Lavonius

Heikki on laatija ja ristikkotaiteilija, joka on toteuttanut kaikki tähänastiset 84 kilpatehtävää. Hän ei ole laatinut ristikoita vähään aikaan, hänen päätyönsä on ollut IS:n lauantaipehmisten toteutus, joka toinen viikko myös koviksen. Heikki on enemmän kuin toteuttaja, sillä hän ideoi monet kilpatehtävien piirroksista ja ehdottaa myös tekstivihjeitä.

Juha Hyvönen

Juha Hyvönen oli mukana 1993 toimitsijana ja sen jälkeen hän siirtyi tuomaristoon, laadintatiimiin ja tietokonevastaavaksi. Juha hoitaa tulospalvelun sekä alku- että välierissä. Juha on Sanaseppo- lehden pitkäaikainen päätoimittaja, nykyisin omasta halustaan ”ainoastaan” tehtävävastaava ja taittaja.

Juha on taitava kuvaristikoiden laatija, mutta pääosan hänen ajastaan vievät nykyisin erilaiset ongelmatehtävät kuten sudokut ja siluettiristikot, niiden laatiminen siis.

Teemu Pallonen

Teemu on laadintatiimin selvästi nuorin jäsen, mutta hänenkin ensimmäisestä julkaistusta ristikostaan tulee seuraavassa vuodenvaihteessa 20 vuotta. Teemu otti osaa SM-kisoihin, mutta hänet kaapattiin sieltä neljänneksi laatijajäseneksi. Teemu on yksi Suomen harvoista kuukausipalkkaisista laatijoista. Täällä hänestä juttu vuodelta 2006.

Antti Skyttä

Antti Skyttä on laatinut ristikoita 70-luvun alusta, mutta hän on luonut uran liikkeenjohdon konsulttina. Sanaseppojen puheenjohtajana hän toimi 1990–99, ja kaikkien edellä mainittujen asioiden takia hän on ollut mukana kisan alusta asti, lähes koko ajan tuomariston puheenjohtajana plus sekatyömiehenä. Antti hoitaa Erkin kanssa yhteydet tarkastajiin ja toimitsijoihin, he noutavat vastaukset ja kuskaavat eestaas kuoria ja pitävät huolen, että tiedot ovat kokoukseen mennessä valmiit.

Antilla on päävastuu lopputapahtuman sujuvuudesta ja yhteyksistä vanhoihin ja uusiin suojelijoihin. Hän kutsuu aina kaikki vanhat suojelijat paikan päälle joka kerta.

Eläköidyttyään ehtii Antti yhä enemmän rakkaan harrastuksensa eli ristikonlaadinnan pariin.

Juhani Heino

Juhani Heino on ollut alusta asti mukana lopputapahtumassa tietokoneen takana. Hän tulee mukaan vasta viimeisenä päivänä ja pitää Juha Hyvösen kanssa huolen tulospalvelusta.

Juhani Tolvanen

Juhani Tolvanen on kisan todellinen tausta-ahertaja. Hänelle kuuluvat yhteydet IS:n johtoon, kokousten aloittaminen ja varaaminen, riittävän suuret tilavaraukset lehdestä, mainos- ja alkuerätekstit, tilavaraus sekä kaikki mahdollinen tilpehööri, mitä kisassa tarvitaan: ratkontatelineet, kello, kynät, kumit, teroittimet jne. jne.

Juhani on sarjakuvaneuvos ja tuottaa sekä IS:n sarjakuvat että ristikot.

Hese Hyvärinen

Heikki ”Hese” Hyvärinen on luonut kilpailun kirjoittelulle omanlaisen luonteen, joka tuntuu miellyttävän kaikkia mukana olevia. Hese ratkoo aina kaikki kisaristikot, saa tarkastajilta kommentit ja pahimmat sudenkuopat ja kokoaa niistä humoristiset kokonaisuudet. Hän yritti eläköidyttyään hiljakseen jättää muun porukan, mutta tiimin iloksi palasin kerran harharetken jälkeen ”kotiin” vuonna 2015.

Hese on Makkaraklubin kunniapuheenjohtaja ja kirjoittanut alan teoksia. Viimeisimpinä homminaan Iltiksessä hän kirjoitti pesäpalloraportteja.

Mielenkiintoisia faktoja vuosien varrelta

- Ensimmäinen kilpailu pidettiin Kalastajatorpalla 1993 ja edeltävänä iltana Erkki Vuokila oli vielä niin sairas, ettei uskonut pääsevänsä paikalle lainkaan. Aamu kuitenkin valkeni hyvänä ja Erkki pääsi auttamaan kisojen läpivientiä. Vaikea sanoa, miten se ilman häntä olisi mennyt, todennäköisesti hyvin, koska koko porukka on alusta asti ollut toimiva.

- Kalastajatorpan jälkeen kolme seuraavaa kisaa pidettiin Marina Congress Centerissä ja sen jälkeen on pysytty Ravintola Pääpostissa, jonka suuri sali on täydellinen paikka tapahtumalle.

- Laadintatiimin nimi Team Katalin vakiintui IS:n Hese Hyvärisen kisaraporteista

- Vuoden 1993 jälkeen on laadintatiimi vain kertaalleen laatinut tehtävät kimpassa, vuonna 2001 Ähtärissä neljään pekkaan (joista vain yksi oli Pekka). Jos ristikot laaditaan erikseen, ne kuitataan silti kollektiivisesti. Vuoden 2015 kolmannen alkuerän ristikko oli syntyi yhteistyönä kahden tiimin jäsenen kesken.

- Kilpailuristikot ratkeavat yleensä monilta määräajassa, mutta yhtenä vuonna ei kukaan saanut kolmatta välierää oikein 45 minuutissa. Kerran ei myöskään saatu sataa kutsuttavaa kokoon kolmannen alkuerän perusteella.

- Kaksi kilpailijaa on ollut mukana jokaisessa kahdessatoista kisassa, Riitta Rustari ja Veikko Sonninen. Molemmat olivat tällä(kin) kertaa myös finaalissa!

- Osanottajien määrä on kerran ollut yli 4 000! Osasyy pienentyneeseen määrään on julkaisupäivän siirtyminen lauantaista maanantaihin.

- Kisalle hankittiin oma postilokero kaukana IS:n muista posteista, kun SM-tehtävät menivät selvistä merkinnöistä huolimatta sekaisin IS:n muiden kilpatehtävien kanssa. Samasta syystä lopetettiin SM-tehtävien palkinnot.

- Kisaristikoilla on melkein aina teema. Ehkä mieleen parhaiten jäänyt on välierä- ja finaalisarja, jossa ristikoista muodostui finaaliin mennessä asunto.

- Vain kaksi suojelijaa on jäänyt tulematta paikalle, Juice Leskinen ja Atik Ismail. Uudelleen ovat katselemaan saapuneet ainakin Tea Ista, Aira Samulin, Atso Almila, Marjatta Leppänen ja Arvi Lind.

- Tapahtuma sisältää paljon talkootyötä. Tarkastajat saavat työstään pienen palkkion. Vuoden 2015 tarkastajina toimivat Pirjo Kavonen, Heljä-Maija Vanhanen, Juha Kukkonen, Magda Schleifer, Riitta Rustari ja Antti Ylönen. Tarkastajille tarjotaan maukkaat kakkukahvit toukokuussa, jolloin vielä muistellaan mennyttä kisaa.

Kuvat:

Veikko Nurmi vuonna 2003.

Veikko Nurmi vuonna 2003.

Erkki Vuokila Ähtärissä 2001.

Erkki Vuokila Ähtärissä 2001.

Juha Hyvönen ja Pekka Joutsi Ähtärissä 2001.

Juha Hyvönen ja Pekka Joutsi Ähtärissä 2001.

Teemu Pallonen Ähtärissä 2001.

Teemu Pallonen Ähtärissä 2001.

Heikki Lavonius vuonna 2006.

Heikki Lavonius vuonna 2006.

Antti Skyttä vuonna 2002.

Antti Skyttä vuonna 2002.

Juhani Heino vuonna 2015.

Juhani Heino vuonna 2015.

Juhani Tolvanen vuonna 2009.

Juhani Tolvanen vuonna 2009.

Hese Hyvärinen vuonna 2005.

Hese Hyvärinen vuonna 2005.

Erkki Vuokila ja Kalevi Sorsa vuonna 1995.

Erkki Vuokila ja Kalevi Sorsa vuonna 1995.

Pekka Joutsi Kuusamon Tropiikissa 1993.

Pekka Joutsi Kuusamon Tropiikissa 1993.

Riitta Rustari ja Veikko Sonninen vuonna 2011.

Riitta Rustari ja Veikko Sonninen vuonna 2011.