Kuvaristikko on suomalaisille selkeä ykkönen, sitä ei mikään ole muuttanut tai tule muuttamaan. Se on myös Sanaris Oy:n pääartikkeli. Krypto on yhtä selvä kakkonen. Erikoista tässä parissa on, että niitä ei juurikaan harrasteta muualla maailmassa, ne ovat hyvin suomalaisia ilmiöitä.

Ensimmäinen kuvaristikko julkaistiin Helsingin Sanomissa vuonna 1955. Sen laati Osmo Kaila. Maailman tai Suomen ensimmäisen krypton laatijaa tai julkaisuajankohtaa en osaa edes varmuudella sanoa. Ne ilmestyivät joihinkin lehtiin 60-luvulla. Idea oli ja on yksinkertainen, joten sitä ei tarvitse juuri selitellä. Tiettyä numeroa vastaa aina tehtävässä yksi kirjain. Vaikeimmillaan eli sokkokryptossa ratkonnan alkuun pitää päästä vain numeroiden paikkoja vertailemalla. Iisakin Julkaisuilta ilmestyi 70-luvulla Suomen ensimmäinen alan lehti, Krypto. Se oli menestys, mutta taru päättyi erikoisesti muutaman vuoden jälkeen. Semic alkoi julkaista lehteä nimeltään Krypto Ristikko. Näiden lehtien nimet olivat niin samankaltaiset, että ne menivät Rautakirjan tilityksissä sekaisin. Lopulta ne molemmat jouduttiin lopettamaan.

Meni parikymmentä vuotta, kunnes Rautakirja otti koenumeron Krypto Pelikaanista 15.5.1995. Numero oli menestys, joten syksystä 1995 lähtien on Krypto Pelikaani ilmestynyt säännöllisesti. Sittemmin on Suomeen kehkeytynyt iso kryptolehtien valikoima. Vanhin, vakain ja monipuolisin täyttää nyt 20 vuotta ja juhlanumero ilmestyy 3.6.

Yhä useammassa lehdessä on nykyisin Sanaris Oy:n krypto joka numerossa tai ristikon kanssa vaihtoehtoisena. Krypton ratkominen netissä on huomattavan hauskaa, sillä kryptorenki suorittaa rutiinityön ratkojan sijasta.

Erkki Vuokila